Firma lähti sitten viikonloppuna Lappiin "kouluttautumaan".  Oli huijattu asiakkaatkin uskomaan tämä siksi, että putiikki pistetään kesken perjantain kiinni.  Pahallahan ne katsoisivat jos ihan virallisesti tietäisivät, että kännäämäähän sitä ollaan matkalla.  Vaan eivätpä virallisesti tiedä.  Piti minunkin mukaan lähteä, mutta "köh köh", voi että iskipä sitten flunssa, salakavalasti. Jo hyvissä ajoi, varautuen...

Kymmenen hengen porukka lähti perinteisen savusaunan kokoiseen mökkiin istumaan.  Ai että onkin sitten mieluisa viikonloppu siinä sitten tiedossa.  Juu ei ja nej tack.  Ensin joukko kökkii monta tuntia pikkubussissa matkalla sinne.  Jo sekin on aika huimaa.  Lähtivät keskellä päivää ajamaan ja epäilenpä suuresti (historian tuntien), että eksyivät ainakin kerran matkan aikana.  Ja sitten ovat kaikki ihan herpaantuneita toisiinsa kun pääsevät vihdoin kymmenen väärän reitin jälkeen perille.  Ja sitten onkin jo koko porukka aika tiukassa humalassa.  Ja se onneton, joka veti lyhyen tikun ja joutui kuskiksi on aivan kypsynyt koko porukkaan kun on kuunnellut koko matkan matkalaisten känniörvellystä ja epävireistä yhteislaulua ja haluaisi suunnata sen samantien kotiin.  Siis ilman matkalaisia.  Ja siksi joku porukasta selviääkin sen verran, että pöllii auton avaimen ettei kuski auton kera karkaa.

Tässä vaiheessa koko joukko alkaa väsyneenä ja vähintäänkin laskuhumalassa (kun viina loppui kesken ajomatkan eikä kuski enää viidennettätoista kertaa halunnut pysähtyä "ihan pikaisesti" matkan varrella Alkoon tai bensikselle kun niitä pissataukojakin vietettiin vähintään 5 krt. tunnissa) alkaa vääntää riitaa jostain aivan turhanpäiväisestä ja luultavasti vielä duuniin liittyen.  Sitten ne yrittää mennä jonnekin ravintolalle syömään, jos ne ovat siis ylipäätään muistaneet pöydän varata, kun vielä pikkujouluaikakin on totta tosiaan.  Tässä vaiheessa osa jengistä hyytyy jo ihan täysin, toiset jatkaa eteenpäin ja pari tapausta jää pöytään puhumaan sontaa, taas aiheena luultavasti duuniasiat.  Viimeiset möngertää sinne savusaunamökkiin joskus yöllä ja ne jotka ovat sammuneet ekana heräävät ja ovat ihan kyrsiintyneitä niihin yöremuajiin jotka tulee sisään niin että kaikki esteet (tuolit, pöydät, ovet, astiat, muiden matkatavarat...) kolisee ja kaatuilee. 

Ja sitten ne ehkä herää aamulla siihen aikaan että ne menee läheiselle (tai no onko se sitten kuinka lähellä sitten, onko kyseessä kilometrit, jolloin jonkun pitäisi ajaa, mutta kaikilla on vielä promilleja niin paljon että pitää sitten kaikki joukolla tienpenkkaa tallustaa) hotellille aamiaiselle jossa sitten ruvetaan puimaan kamalassa kankkusessa sitä miten jotkut on yöllä remunneet sisään.  Sitten ne esittää, että ne lähtee vähän ulos reippailemaan raikkaaseen luontoon (kun ei vielä lunta tarpeeksi ole) mutta oikeasti ne vaan suuntaa tarinaan sopivissa romppeissa lähimpään baariin.  Vähitellen koko konkkaronkka on joko yhdessä tai kahdessa kapakassa ja käy välillä siellä mökkikopissa lepuuttamassa.  Ja toistuu edellisen illan kännikuvio römyämisineen.  Ainoa ero nyt vaan on se, että seuraavana päivänä pitää jonkun olla kuskina ja se ensimmäinen kuski se ei aio olla.  Tätä "uutta" kuskia, jolle kakka nakki osui, kyrsii aivan jumalattomasti kun ei se voi vetää samanlaisia kännejä kuin muut ja sitten se narisee koko illan muille ja esittää marttyyriä.

Ja sitten ne on kaikki pahoinvoivana ja vihertävänkuulaina seuraavana päivänä aamiaisella pohtien kotiinpäin lähtöä ja kuski on tosi pahalla tuulella kun taas jotkut römysi yöllä sisään ja sitten asiasta käydään tiukkaa keskustelua ja sitten joku voi pahoin ja kaikki miettii onko tarpeeksi oksennuspusseiksi kelpaavia muovikasseja automatkalle mukana.  Ja sitten ne lähtee takaisin ajamaan, luultavasti räntäsateessa ja sitten pitää pysähtyä väh. 5 km välein kun jollain on aina pissahätä tai sitten oksettaa eikä ne voi siellä autossa muovikassiin laatata kun se haisee niin pahalle että kaikki muitakin oksettaa sitten. 

Sitten kun ne on alle puolen tunnin päästä kotoa niin ne tajuaa, että eihän tässä mitään kouluttauduttu.  Hienot powerpointit ja jaettavat prujut oli joku varta vasten valmistellut, mutta ei niitä kukaan muistanut.  Vaikka toisaalta ne kyllä taisivat jäädä sinne työpöydälle kun lähdettiin.  Yleisellä huutokonsertilla (kuskin kiukuksi) päätetään että se pahin römyäjä tai autoon oksentaja saa sitten tehdä hienon raportin jälkikäteen miten koulutus meni.  Jotta voidaan sitten vaikka asiakkaille esitellä että näin hienosti meidän firmassa henkilöstökouluttaudutaan.  Mutta mikä tärkeintä, minä se raportin laatija en ole!  Hahaa.